Spiidneerttet lea jur dál bivnnuheamos ruohtaeahketgaskabeaivi, badjel 60% Norggas válljejit dan. Spiidneerttetgolahus juovlaáiggi Norggas lea sullii 3 millijovnna kilo. Guhtes jáhkká ahte lea dušše soađi mannjel ahte juovlaerttet lea leamaš juovlajiellan, sus gal lea boastut. Spiidneerttet lei dehálaš vel dalle dolin dálveoaffariidda ovdaristagašvuođaáiggis. Norrøna oskkus binnát Særimne-nammasaš spiinnis borroje beaivválaččat, ja dađi mielde go dávttit čuohppaluvvoje borrama várás, seammá johtilit ođđa dávttit šadde sadjái. Dáru sátni ribbe lea oaniduvvon ja mearkkaša ommana sinne basson spiidneerttegat. Jos sávzaerttegat leat sáhkan, de lea dábáleamos gohčodit dan pinnekjøtt dárogillii, mii lea boahkkeerttet sávzzas.
Dán jagáš kaleandara lea Beate Heide buvttadan NRK Sápmái.
Foto: PrivatSmirron spiidneerttetnáhkki lea hearvámus. Meinestuvvat dainna leat máŋgga goanstta. Máŋga beaivvi ovdagihtii verte váldit erttega jiekŋudanbovssas, ja válbmet dan sálttiin ja máistagiiguin vai máistu geargá mannat birgui, ja diktit dan orrut galmmihanskábes náhkkebeali vulos. De galgá bassojuvvot náhkkebeali bajás ja tallearkka dan vuolis vai vuodja beassá golgat eret. Ja muitte val, gávdno sierrá heahtetelefovdna lihkohis ja vuollánan málisteddjiide, jos erttetnáhkki ii leat nu smierus ja smiehcalágan go háliidat. Telefovdnavástideddjiide gal lea bargu doarvái lotkkiidahttit vártnuhis málisteddjiid.
Spiidneerttet guossuhuvvo suovrá ja njálgá lassebiepmuin – ad libitum. Daid gaskkas leat suvrragálla, ruksesgálla dege ruovssutgálla. Muđui leat medistermárffit, juovlamárffit, sossisserrat, medistergáhkut, jokŋameastu, basson eahppelvanccat, viskkonat ja budeahtat, visot dehálaččat. Muhto dáidá sovsa lea deháleamos. Sáhttá leahkit vuodjasovsa reidejuvvon erttetvuojas masa leat lasihuvvon máistolasáhusat dego gaskkasmuorjjit dege joŋat, ruksesviidni, gáicavuostá dege iežá máistagat ja máistolasáhusat mat leat dehálaččat iešguđet veaga juovlaávdugasvuhtii.
